JALOMETALLIT

Käytämme koruissamme 100% kierrätyskultaa
KULTA

Kulta on ensimmäisiä metalleja, joita ihmiset ovat oppineet tuntemaan ja sitä esiintyy luonnossa pääosin hippuina. Ominaisuuksiensa ja ulkonäkönsä takia kulta on oivallinen materiaali koruissa käytettäväksi – se on kiiltävä, pehmeä ja erittäin venyvä metalli. Puhdas kulta on liian pehmeää koruissa käytettäväksi, joten sitä seostetaan muilla metalleilla, jotta saavutetaan halutut työstöominaisuudet, kovuus ja värisävy.

Keltakultaa saadaan lisäämällä kultaan hopeaa ja kuparia. Kuparin määrää lisäämällä saadaan punakultaa. Valkokultaa saadaan, kun kultaan lisätään palladiumia. Sinkkiä käytetään vähän kaikissa seoksissa parantamaan valu- ja työstöominaisuuksia.

Suomessa kultaseoksen kultapitoisuus leimataan promilleina, mutta ilmoitetaan puhekielessä usein karaatteina. Promillet eli tuhannesosat ilmoittavat sen määrän mikä tuotteessa on oltava jalometallia. Yksi karaatti puolestaan tarkoittaa 1/24 osaa. Tyypillisimmät koruissa käytettävät kultaseokset ovat 14 karaatin eli 585 promillen ja 18 karaatin eli 750 promillen seoksia.

Keltakulta

Festive-timanttikoruissa käytetään ns. eurooppalaista keltakullan sävyä, joka on väriltään kirkkaamman keltaista kuin Suomessa yleisesti käytetty punertava Suomi-seos. Tilauksesta on mahdollista saada myös punertavasta Suomi-seoksesta valmistettuja timanttikoruja, mutta oletuksena verkkokaupasta tilatessa on keltaisempi seos.

Valkokulta

Valkokullassa on aivan yhtä paljon keltaista hienokultaa kuin muunkin värisissä saman pitoisuuden keltaisissa ja punaisissa kultaseoksissa. Vaalean värinsä valkokulta saa siihen seostetusta palladiummetallista. Palladium on muita seosmetalleja raskaampaa ja kalliimpaa. Tästä syystä valkokultaiset tuotteet ovat hieman kalliimpia kuin kelta- ja punakultaiset tuotteet.

Valkokulta pintakäsitellään rodiumilla, joka on platinaryhmän metalli. Tätä kutsutaan rodinoinniksi. Rodinointi saa valkokullassa aikaan puhtaan valkoisen pinnan, kun valkokulta itsessään on harmaamman väristä. Rodinointipinnoite kuluu ajan myötä pois ja sen uusiminen voi olla tarpeellista, kun sormus alkaa muuttua naarmuiseksi ja harmaamman väriseksi.

Punakulta

Puna- tai rosekultaa saadaan lisäämällä kultaseokseen kuparia tuomaan punaista sävyä. Punakulta on lyönyt itsensä läpi markkinoilla viime vuosina toden teolla ja se on tällä hetkellä hyvin trendikästä.

Kierrätettyä kultaa

Käyttämämme kultaseos on kokonaan K.A. Rasmussenin toimittamaa sertifioitua kierrätyskultaa. K.A. Rasmussen takaa seokselle yli 99% kierrätyksen, mutta käytännössä normaaliolosuhteissa kierrätysaste on 100%. Pyrimme myös itse ostamaan asiakkailtamme mahdollisimman paljon romukultaa kierrätykseen. Isoäidin vanhan tukevan kihlasormuksen tarina voi kierrätyksen ansiosta jatkua jopa viidessä uudessa sirommassa sormuksessa.

Romukulta puhdistetaan

Isompi määrä niin kutsuttua romukultaa esim. vanhoja koruja sulatetaan ja puhdistetaan mekaanisten, kemiallisten ja elektrolyyttisten prosessien avulla puhtaiksi jalometalleiksi, joita voidaan hyödyntää yhä uudelleen. Pystymme aina hyödyntämään Pohjoismaiden markkinoiden parhaita ja laadukkaimpia puhdistusprosesseja.

Kulta seostetaan uudelleen

Puhtausasteeltaan 99,99% puhdas kulta seostetaan muiden seosmetallien, kuten hopean, kuparin, sinkin ja palladiumin (valkokultaa seostettaessa) kanssa. Kun oikeat seossuhteet on tarkkaan laskettu, metallit sulatetaan kuumalla liekillä yhdeksi seokseksi.

Sula metalliseos kaadetaan muottiin.

Reilusti yli 1000°C asteinen sula metalliseos valuteaan haluttuun muottiin josta saadaan kultasepälle aihio korun valmistukseen. Muotista saatava aihio voi olla tanko, levy tai korunmuotoa mukaileva valu, jota hyödynnetään erityisesti identtisten sarjassa tehtävien korujen valmistamisessa.

Kullan seokset

Alla 14k ja 18k keltakullan seossuhteet prosentteina.